Tietoja minusta

Oma kuva
Päiväkirjamerkintöjä pienen puutarhan vaiheista vitosvyöhykkeellä. Lisämausteena luontokuvia lähiluonnosta, usein retkillä mukana cairnterrieri Nelly, 3 vuotta.

maanantai 26. elokuuta 2013

Puistoilua



Vapaapäivälle sattui niin kaunis päivä, että uloshan se mieli veti. Ohjelmassa oli pyöräilyä lähiympäristössä, matkaa kertyi pitkästi toistakymmentä kilometriä. Kyllä tämä kotikaupunki näyttää ihan kauniilta kameran toiselta puolelta. Keskellä kaupunkia on puisto nimeltä Ainolanpuisto. Siellä olikin mukavia yllätyksiä:


Oksista väsätty "Vellikello".


"Tyttö ja hulmuavat hiukset"



" Rännit ilmassa"


Nyt tiedämme mistä kankaat tulevat ;)


Koskaan ei tiedä mitä vastaan tulee, kun lähtee avoimin mielin liikenteeseen! Tämäkin päivä on ollut täynnä mukavia yllätyksiä. Tästä on hyvä aloittaa taas aamulla työt. Idearikkaita päiviä sinulle, ystäväni ♥

4 kommenttia:

  1. Lähimatkailu onki välillä se mukavin muoto, monesti näkee vanhat asiat uusin silmin! Ei siis merta edemmäs kalaan. =) Aika mahtavia nuo taideteokset, tyttö hulmavinen hiuksineen aika aidon näköinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Iiris, kommentistasi! Silmät auki kun kulkee, ei koskaan tiedä mitä matkalla näkee. Minustakin tuo tyttöpatsas oli aika veikeä puiden katveessa :)

      Poista
  2. Minäkin pidin hulmuhiuksisesta tytöstä, hurmaava. Viehättävä on myös kuvasi sillasta. On hieno asia, että näkee kauneuden ja luonnon lumon myös lähiluonnossa, silloin siitä saa nauttia usein.

    Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista